Chilen tie MM-lopputurnaukseen

Chilestä tuli yksi neljästä suoraan Etelä-Amerikan karsintalohkosta MM-kisoihin menneestä maasta, kun se voitti karsinnan viimeisen kierroksen ottelussa Ecuadorin kotonaan 2-1. Chilen kisapaikan varmistaminen venyi aina viimeiselle kierrokselle asti, mutta silti se oli ollut jo pitkään vahva ehdokas kisamaaksi. Chile nähdään nyt toista kertaa peräkkäin MM-kisoissa, muutoin tämä kerta on sille jo yhdeksäs.

Chile on ehkä aliarvostetuin futismaa Etelä-Amerikan alueelta. Se suorittaa jatkuvasti tasaisesti, vaikka se ei aina arvoturnauksiin pääse, saatikaan sitten pärjää niissä. Lähes joka kerta sen suoritukset MM-kisoissa ovat päättyneet joko lohkovaiheeseen tai ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle, mutta vuoden 1962 kisoista se onnistui haalimaan itselleen pronssiset mitalit! Chilen pelaaminen ei nykyisellään vuosien välillä heittele juurikaan, sen jalkapalloon kuuluu tasainen puurtaminen. Tällä kertaa se onnistui siis kisapaikan nappaamaan, ei taaskaan kovin selvästi, mutta kuitenkin. Chilen joukkue ei kuhise maailmantähtiä, mutta maajoukkuetasolla uudet nuoret tulokkaat ovat tätäkin myyttiä rikkomassa, niin kuin Alexis Sanchez Barcelonassa.

Etelä-Amerikan karsintalohkossa kaikki maat pelaavat samassa lohkossa, sekä kotona että vieraissa jokaista maata vastaan. Karsintajärjestelmä on selkeä ja erottelee ehdottomasti parhaat muista. Tällaisessa yli 2 vuotta kestävässä karsinnassa yksi avainelementti on tasaisuus, kahden vuoden aikana kerkiää tapahtumaan paljon ja sen vuoksi stabiili pelisuunnitelma ja kokoonpano takaa menestystä. Chile onnistui tässä erinomaisesti, Chile pelasi erittäin tasapainoiset karsinnat. Vaikkakin se aloitti karsinnat erittäin heikosti, se hävisi vieraskentällä Argentiinalle lokakuussa 2011 4-1. Toisessa tuon vuoden lokakuun ottelussa se olikin sitten tavallaan jo pakkovoiton edessä kotikentällä Perua vastaan. Kasvojen pesu ja profiilin kohotus onnistui erinomaisesti, kun se voitti ottelun 4-2. Marraskuussa 2011 se pelasi myös 2 ottelua, suurin piirtein samaan tahtiin kuin lokakuussakin. Se hävisi ensin vieraissa Uruguaylle 4-0 ja sitten voitti toisessa ottelussa Paraguayn kotonaan 2-0. Chilen karsinnat jatkuivat kesäkuussa 2012 kahdella ottelulla vieraskentällä. Nämä ottelut tulivat olemaan ne, jotka nostivat Chilen kiinni suoraan kisapaikkaan, josta se ei sitten enää karsinnan edetessä luopunut. Ensin se voitti heikon Bolivian 0-2 ja sitten muutaman päivän päästä Venezuelan samoin lukemin. Syyskuun ensimmäinen pelipäivä viime vuonna oli sille vapaapäivä ja sillä oli enemmän aikaa valmistautua tärkeää Kolumbia kohtaamiseen. Kolumbia oli kuitenkin Chilelle liian kova pala, se haki Chilestä 1-3 vierasvoiton. Tästä tappiosta alkoi Chilen pienimuotoinen alamäki. Se hävisi myös peräti kolme seuraavaa otteluaan, mutta koska muutkin pelasivat ristiin, niin Chilen mahdollisuudet suoraan jatkopaikkaan säilyivät kokoajan hyvinä. Vuosi sitten lokakuussa se hävisi ensin Ecuadorin vieraana 3-1, ja heti perään Argentiinalla kotona 1-2. Kun se vielä hävisi tämän vuoden maaliskuussa Perulle vieraissa 1-0, oli taas jo pakkovoittojen aika. Siitä alkoikin taas sitten parempi putki tässä karsinnassa. Ensin se voitti maaliskuun toisessa ottelussa Uruguayn 2-0 kotonaan, sitten kesäkuussa Paraguayn vieraissa 1-2 ja Bolivian kotona 3-1. Kun tähän vielä lisätään murskavoitto syyskuulta Venezuelasta kotikentältä 3-0, oli se jo hyvin lähellä suoraa MM-kisapaikka ennen kahta viimeistä ottelua. Matka kisoihin kuitenkin vaikeutui vielä hetkiseksi, kun Chile jäi 3-3 tasapeliin Kolumbian vieraana. Kolumbia nousi dramaattisesti toisella jaksolla kolmen maalin takaa-ajo asemasta tasoihin ja MM-kisoihin. Chilen kohtaloksi jäi odottaa seuraavaa ottelua. Viimeisessä ottelussaan se sitten hoiteli tyylikkäästi Ecuadorin 2-1 ja päätyi lopulta kolmanneksi karsintalohkossa. Tämä sija riitti viemään sen suoraan MM-kisoihin.

Sellainen oli siis Chilen taival kisoihin, 16 ottelua, 9 voittoa, 6 tappiota ja vain 1 tasapeli. Chilen peleissä siis lähes aina löytyi voittaja. Chile ei kunnostautunut mitenkään erikoisen tehokkaana hyökkäysjoukkueen eikä kovana puolustusjoukkueena. Se teki 29 maalia, joka toki on toiseksi eniten kaikista maista. Se päästi 25 maalia, joka on selkeästi enemmän kuin muilla jo paikkansa kisoihin varmistaneilla mailla. Ja tämä seikka varmasti tulee olemaan kulmakivi sen MM-kisasuorittamisessa. Maaleja tehdään molempiin päihin, mutta pystyykö se voittamaan maalintekokilpailut? Alkusarjassa ehkä, mutta pidemmälle en oikein jaksa uskoa Chilen yltävän tälläkään kertaa. Sen suoritus tulee varmasti olemaan perusvarmaa suorittamista, eikä mitään suurta loistoa tai pettymystä nähdä tälläkään kertaa.